tiistai 27. marraskuuta 2012

Vicky Cristina Barcelona

Woody Allen poistui neljättä kertaa peräkkäin kauemmas tutuilta kuvauspaikoiltaan, tällä kerralla kohti Espanjan aurinkoa. Kuten nimestä voi mahdollisesti olettaa, päädyttiin vierailemaan enimmäkseen Barcelonan maisemiin. Ilmeisesti Allenilla oli tarvetta kuvata elokuva Espanjassa, joten hän muokkasi vuosia aiemmin kirjoittamansa ja alunperin San Franciscoon sijoittuvan elokuvan uuteen ympäristöön sopivaksi. Ehkäpä ainakin osasyy päätökseen löytyi siitä, että Espanjan valtio lupasi rahoittaa elokuvaa, jos siitä päädyttäisiin kuvaamaan merkittävä osa siellä.

Kaksi nuorta amerikkalaisturistia siis suuntaa kesäksi kohti Barcelonaa toisen tuttavien luo asumaan. Vicky (Rebecca Hall) ja Cristina (Scarlett Johansson) ovat pitkäaikaisia ystävyksiä. Matkan tarkoituksena on yhdistää huvi ja hyöty. Vicky väsää gradua katalonialaisuudesta, Cristina taas on lähinnä maisemavaihdoksen kaipuussa kohdattuaan yksityiselämässään vaikeita aikoja. Kertojan mukaan nuorten naisten ajatusmaailma on muuten kovin samansuuntainen, poikkeuksena lähinnä mieltymykset ihmissuhteissa. Siinä missä Vicky on enemmän realisti, joka kaipaa rehellisyyttä, sitoutumista ja vakautta, niin Cristinalle on lähinnä selvää, mitä hän ei halua, ja välillä tämänkin puolen voi kyseenalaistaa.


Eräänä iltana kaksikko tapaa Javier Bardemin esittämän jossakin määrin mystisenkin taiteilijan, Juan Antonion. Tämä lähestyy naisia ravintolassa melko suorin ehdotuksin tarjoillen matkaa Oviedoon veistoksia katselemaan sekä sänkyleikkien pariin. Kuten arvata saattaa, Vicky lähinnä pöyristyy ehdotuksesta, mutta Cristina taas on innokkaampi ajatuksesta. Kaikki ei kuitenkaan lopulta parin sattuman seurauksena menekään suunnitelmien mukaan.



Elokuvasta Oscarin (paras naissivuosa) voittanut Penélope Cruz tulee mukaan vasta puolivälin aikoihin. Hän esittää Juan Antonion entistä vaimoa, Maria Elenaa. Sivuhuomautuksena voisi mainita, että kaksikko päätyi naimisiin oikeassa elämässäkin, pari vuotta elokuvan jälkeen. Juan Antoniolla ja Maria Elenalla on ollut myrskyinen suhde, josta huhujen mukaan löytyy pienoisia tappoyrityksiäkin kuumentuneiden tunteiden seurauksena. No, Maria Elenalla on myös menossa vaikeampi jakso, joten hän muuttaa Juan Antonion luo asustelemaan, mikä taas sekoittaa Cristinan kuvioita, ja saa hänet kyseenalaistamaan oman vapaamielisyytensä tason.


Mitä tulee roolitukseen, niin eipä se omalta kannalta katsottuna olisi voinut mennä paljoa enempää kohdalleen näiden neljän mainitun näyttelijän osalta. Johansson ja Cruz kuuluvat ehdottomasti suosikki(nais)näyttelijöiden joukkoon. Heh, eräs heidän yhteinen hetkensä saakin sydämen lyömään tavallista kiivaammin. Hall taas sopii hienosti vähän kireämmän pipon omaavaksi Vickyksi. Bardemin elokuvia en valitettavasti vielä ole onnistunut hirveästi näkemään, mutta muistaakseni jokaisen kohdalla olen hänen suorituksestaan pitänyt, eikä tämä poikkeusta aiheuta. Tyyppi on varsin pidettävä pikkuisen renttumaisuuteen kallistuvan taiteilijan osassaan. Olenkin suunnitellut, että voisi talvikatseltavina uusia pari aiemmin nähtyä Bardemin elokuvaa, eli erinomainen The Sea Inside ja sitten ehkäpä hieman sopimattomassa mielialassa ensikatseltu Mondays in the Sun uusintakatseluun.



Erinomaisesti toimivan näyttelijätyöskentelyn lisäksi katsoja pääsee ihastelemaan mukavia maisemia. Allen ei ole tunnettu varsinaisesti postikorttiotoksistaan, ja tässäkin tapauksessa tuo puoli jää taustalle, mikä kyllä sopii elokuvan henkeen. Kodikkaat ja viihtyisät vanhat pihapiirit sekä satunnaiset hetket avarampien maisemien parissa tuovat kuitenkin elokuvalle oman miellyttävän lisänsä.


 Viinilaseja kohotellaan tiuhaan tahtiin elokuvan aikana. Jos sille pohjalle lähtisi rakentamaan juomapeliä, niin varmaan pullo ja toinenkin saattaisi tyhjentyä. No, toki katsomossakin tuli muutama punaviinilasillinen tyhjennettyä. Muina elokuvaeväinä tällä kerralla reipas annos tummaa suklaata sekä kulhollinen pähkinöitä. Kun vielä lasketaan mukaan katselun tuottama mukavan positiivinen mieliala, niin ehkäpä tällaista katselukokemusta uskaltaisi väittää hyvinkin sydänterveelliseksi yhdistelmäksi...

"Red wine and dark chocolate with a cocoa content of 70 percent or higher contain resveratrol, which has been found to lower blood sugar. Red wine is also a source of catechins, which could help improve "good" HDL cholesterol." 

"Red Wine -- "Pinots, shirahs, merlots -- all red wines are a good source of catechins and resveratrol to aid 'good' cholesterol."

Dark chocolate, 70 percent or higher cocoa content -- "Truffles, soufflés and even hot chocolate can be a good source of resveratrol and cocoa phenols (flavonoids) as long as dark chocolate with a high content of cocoa is used.""

"Walnuts and almonds -- "Both walnuts and almonds contain omega-3 fatty acids, vitamin E, magnesium, fiber and heart-favorable mono- and polyunsaturated fats.""

Dark Chocolate and Red Wine Are Heart-Healthy Foods of Love, Dietitians Say


Mitä tulee dialogiin, niin kyseessä ei ehkä ole näyte aivan terävimmästä Allenista. "Yli-innokas" kertoja onnistuu huvittamaan ja muutenkin kyllä löytyy hauskaa sanailua, mutta ei kuitenkaan aivan siinä mitassa, jota tietyissä muissa Allenin elokuvissa on totuttu kuulemaan. Toisaalta tunnelma on mukavan rento, jota usein taustalla soiva musiikki vielä korostaa. Näistä kuvioista olisi voinut vääntää kasaan huomattavasti tiukkapipoisemmankin esityksen, mutta onneksi Allen on lähtenyt liikkeelle varsin kevyellä otteella. Ainakin pienessä hiprakassa Vicky Cristina Barcelona soljuu silmien ohi varsin miellyttävissä merkeissä aiheuttaen mukavasti hyvää mieltä ja huvittavia  hetkiä. Suositellaan ainakin romanttisten (draama)komedioiden ystäville ja miksei muillekin.


Vicky Cristina Barcelona (2008) (IMDB)

2 kommenttia:

  1. Onko heittää mielipidettä Midnight in Parisista? Ajattelin vaan, että kun sen olen nähnyt (ihan hyvä, ei erinomainen), enkä muuten ole Woody Allenin suuri ystävä, niin kannattaako Vicky Christina tsekata joka tapauksessa?

    VastaaPoista
  2. Valitettavasti Midnight in Paris on edelleen hankkimatta ja katselematta, vaikka nähtävien listalle kuuluukin. Ehkäpä joku muu voi heittää auttavaa kommenttia aiheesta?

    En viitsi tuohon aiempaan tekstiin lisätä, että tuli pari päivää sitten vähän vääntöä siitä, voiko tätä elokuvaa yleensä pitää edes komediana. Itse olen edelleen sillä kannalla, että ei tuo nyt mikään puhdas romanttinen draamakaan ole, vaan siinä on säännöllisesti huumoriakin mukana. Voi kai tuon tulkita hyvinkin jäätäväksi halutessaan, kuten ilmeisesti Helsingin Sanomien arvostelija oli tehnyt, mutta itse sain siitä irti vähän toisenlaisia tunnelmia, vaikka ei loppu sitten oikeastaan yhdenkään päähenkilön osalta mitään huomattavia parannuksia lupaillutkaan. Pintapuoleisesti selvittelin asiaa, jonka perusteella en aivan yksin ole näiden näkemysten kanssa. Ei kuitenkaan kannata odottaa mitään puhdasta komediaakaan. Vicky Cristina Barcelona on jossakin siellä harmaassa välimaastossa...

    VastaaPoista