maanantai 13. toukokuuta 2013

Fool's Gold (Kultaakin kalliimpaa)


Tuntui olevan jälleen aika romanttiselle seikkailuhömpälle kauniissa maisemissa, joten Matthew McConaugheyn tähdittämä Fool's Gold vaikutti varsin lupaavalta ehdokkaalta siinä sarjassa. Valitettavasti elokuva onnistui tarjoamaan pettymyksen lähes jokaisella osa-alueella, joten mistään hyvästä kertakäyttöviihteestäkään ei oikein voi puhua.

Finn (McConaughey) on vähän epäonnekas aarteenetsijä, joka on jälleen pääsemässä suuren potin jäljille. 1700-luvun alussa upposi noin 500 miljoonan dollarin arvoista tavaraa kuljettanut laiva, ja Finn löytää sieltä peräisin olevan lautasen, jonka perusteella hän olettaa, ettei loppukaan voi olla kaukana.



Homma lähtee liikkeelle vähän ikävissä merkeissä, sillä Finnin ja kumppanin laiva räjähtää keskellä merta. Lisäksi siihen on tullut lainattua rahaa vähemmän ymmärtäväiseltä henkilöltä, joka vielä sattuu olemaan lähiseudun mahtimies. Stressiä lisää, kun vaimo Tess (Kate Hudson) on viimeinkin saanut miehensä toheloinneista tarpeekseen ja on hakenut avioeroa.

Samoissa maisemissa lomailee Donald Sutherlandin esittämä erittäin varakas Nigel tyttärensä (Alexis Dziena) kanssa. Sekä Finn että Tess yrittävät saada häneltä aarrejahtiin tarvitsemaansa rahoitusta. Nigel innostuukin ajatuksesta ja matka saa alkaa. Näin pari päätyy ehkäpä viimeisen kerran yhteisen harrastuksen pariin, mikä sopii toki Finnille, sillä hän ei ole lainkaan niin innostunut avioerosta. Voihan olla, että aarreinnostus johtaa myös muuhun mukavaan...



Sinänsä elokuvassa olisi aineksia ihan miellyttävään hömppäviihteeseen, mutta kun ei vain lähde liikkeelle. Alun kohellukset lupaavat ihan hyvää, ja alkutekstijakso jääkin elokuvan huippukohtien joukkoon. Siinä on vielä ihan rentoa tunnelmaa ja mukavaa menoa.

Sitten alkaa hyytyminen, josta ei oikeastaan muutamia hetkiä lukuun ottamatta enää pinnalle noustakaan. Ensimmäisellä kolmanneksella onkin onnistuttu hämmästyttävän tehokkaasti välttelemään edes jonkinlaista seikkailun tunnelmaa. Sen sijaan katsoja saa kärsittäväkseen vähemmän kiinnostavaa suhdeselvittelyä sekä huumoria, joka ei juurikaan huvita. Luvassa onkin lähinnä haukotuksia.

Vasta 45 minuutin kohdalla aletaan päästä asiaan edes vähän kiinni, ja siitäkin harhaudutaan takaisin muiden juttujen pariin hyvinkin nopeasti. Ilmeisesti ohjaaja Andy Tennant ja kumppanit ovat jostakin syystä nähneet tarpeelliseksi laittaa mukaan käsittämättömän paljon Nigelin tyttären sekoiluja. Se toki tulee nopeasti esille, ettei hän ole ainakaan se penaalin terävin kynä, mutta mitään hauskaa tästä ei juurikaan ole saatu irti. Isän ja tyttären vakavammat keskustelut ovat kuitenkin vielä tuskallisempaa seurattavaa. Huumoriin ja muuhun sössöttämiseen panostaminen onkin ollut suuri virhe tässä yhteydessä.




Eipä oikein voi kehua elokuvan pääpariakaan. McConaughey viettää yllättävänkin pienen osan elokuvasta paidattomana patsastellen. Muuten mies vaikuttaa jokseenkin väsähtäneeltä. Jos haluaa häntä paidattomana rantatunnelmissa katsella, niin saman vuoden Surfer, Dude on huomattavasti suositeltavampi vaihtoehto. Hudson taas jättää allekirjoittaneen täysin kylmäksi. Näiden kahden yhteisissä hetkissä ei juuri hehkua ole. En nyt mitään vuosisadan rakkaustarinaa odottanut, mutta jonkinlaiset kriteerit on silti olemassa.



Toimintajaksoja on ripoteltu harvaan ja sittenkin ne ovat melko mitäänsanomatonta perushuttua. Mitään muistettavia hetkiä Fool's Gold ei niiden suhteen onnistu tarjoilemaan. Lieköhän sitten aurinkoiset päivät laiskistaneet tekijät pahasti, kun vähän kaikki on päädytty toteuttamaan vähän sinne päin...?

Sama hutilointi jatkuu maisemakuvienkin osalta. Kovin yksipuoliseksi tarjonta lopulta jää, enkä ainakaan itse havainnut mitään sellaisia otoksia, joiden perään olisi alkanut enemmän kuolaamaan. Kovin samankaltaisia laajempia näkymiä merestä ja veneistä tarjoillaan, mutta yleisesti ottaen odotuksiin nähden erittäin köyhää kuvastoa. Sukelluskohtauksiinkaan ei ole saatu mitään sellaista, mitä ei olisi jo aiemmin nähty paremmin toteutettuna.





Elokuvan edetessä alkaakin pohtimaan, että mihin Tennant ja kumppanit saivat 70 000 000 dollarin budjetin kulutettua. Ehkäpä tuli vuokrattua pari luksusvenettä lisää ja suunnattua lomille kesken kaiken? Toinen yksikkö sitten räpelsi kasaan jotakin välttävää? Seikkailuhenki ainakin puuttuu täysin, ja on kovin harvinaista, jos edes hetkellisesti jonkinlaista pientä innostuksen kipinää alkaa syttyä.

Kuviin liittyen voisi mainita, että katselunautintoa saattoi vielä vähentää se, että Discshopista vuokraamani kopio oli päätetty kropata kuvasuhteesta 2.40 muotoon 1.78:1. Tämän takia suurin osa kirjoituksen kuvakaappauksista on väärällä kuvasuhteella. On aina "mukava" yllätys, kun alkutekstien jälkeen tapahtuu tällainen pikku muutos:




Into the Blue ei missään nimessä ole mestariteos, mutta tässä sarjassa se kyllä jättää tämän reilusti taakseen. Jessica Alba kuumottaa aivan eri tavalla kuin Hudson, eikä jälkimmäisellä ole mitään asiaa samaan sarjaan. Muutenkin meno on reippaampaa ja kuvatkin huomattavasti nautittavampia. Toinen suositeltavampi vaihtoehto näiden uudempien aarrejahtien joukosta voisi olla vaikkapa Sahara. Siinäkin mukana on McCounaughey. Katselusta on jo useampia vuosia, mutta muistaakseni meno yleisesti siinä on jokseenkin vauhdikkaampaa. Myös Penélope Cruzilla saattaa tosin olla osansa siinä, miksi se sattui omia silmiä enemmän miellyttämään. Suunnilleen samanlaista menoa odotin tämänkin kohdalla, mutta toiveeksi jäi.

Trimmattavaa tästä noin 107 minuuttiin venyneestä elokuvasta löytyisi kohtalaisen reippaasti. Mielestäni mukaan on päässyt kohtalaisen luokatonta tavaraa, joka ei ole yhtään elokuvalle eduksi. Sellaista seuratessa alkaa lähinnä toivomaan, että loppuisi jo. En ole juurikaan Tennantin muuhun tuotantoon perehtynyt, mutta tämän perusteella toiminnalliset seikkailuelokuvat eivät ainakaan ole hänen erikoisalaansa. Eipä tätä kovinkaan mielellään lähde kellekään suosittelemaan. Sen verran puuduttavaa menoa on luvassa. Odotukset eivät tosiaan kohtuuttoman korkealla olleet, kuten ei yleensäkään tällaisten suhteen, mutta siitä huolimatta Fool's Gold ne melko suvereenisti onnistui alittamaan.




 Fool's Gold (2008) (IMDB)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti